Susiemo
Susiemo pitää hellää huolta pennuistaan,
mutta älä ärsytä häntä.
Silloin Susiemo puolustaa omaansa
kaikella raivollaan.
Elämä on nuorallatanssia, jokainen tietää,
että naru loppuu joskus, vaan tärkeintä on,
että tietää taiteilleensa loppuun
kaikilla taidoilla parhaimmillaan
Kissaa ja kässää, koissua ja kuvista
http://tassunhassua.vuodatus.net/
Toinen blogini, jonka olen aloittanut 18.09.2011,
sisältää harrastuksiani. Ja nimestä voit päätellä millaisista
harrastuksista mm. on kyse. Vähitellen tulen täydentämään tuotakin
blogia, paljolla kuvilla ja vähällä tekstillä.
Nämä söpöläiset ovat jo Kissojen Taivaassa, mutta muistot jääneet.
"Äläs ny rimpuule, kakara, ny on päikkäreitten aika"
Lisbeth, kotoisasti Lissu, on ärhäkkä pikkuneiti tai erittäinen hellyydenkipeä mussu. Vaikuttaisiko härän merkki (horoskooppi) eli 19.5.2010. Pikkuneiti on saanut silti jo yhdet pennut kumppaninsa Juicen kanssa, josta laitan toisen kuvan. Toisessa blogissani on enemmänkin kuvia tästä pariskunnasta. Lissu on jäänyt todella pieneksi kissaksi, vaikka tyttökissat sitä ovatkin yleensä. Hän on kuitenkin koko ajan sen näkoinen kuin olisi raskaana, pieni ja pullea. Luultavasti perintö isältä, jota ei enää ole. On myös sukua Elvikselle, jonka kuvia täällä on myös. Lissun isä oli Elviksen velipuoli. Nukkumatavat omituiset yöllä, jos on sisällä, kun menen nukkumaan. Hiipii vähän ajan kuluttua huomaamatta sänkyyn ja alkaa kävellä sääristä alkaen ylöspäin vartaloani (nukun kyljelläni), pysähtyy vähän lantion yläpuolelle ja jää siihen. Toisinaan saattaa tulla olkapäälle asti. Ja nukkuu sitten siinä. Kun käännän kylkeä, Lissu jotenkin pysyy käännöksen mukana, koska on toisen kyljen päällä samantien.
Juice 19.6.2010. Jäi orvoksi kolmen viikon ikäisenä, Lissun emo vielä imetti pentuja jonkin verran ja ajattelin ujuttaa Juicen samaan laatikkoon. Kuukauden ikäero kuitenkin liian iso ja pentuja jo ennestään kuusi! Jouduin antamaan Juicelle lämmintä maitoa parin tunnin välein lääkeruiskulla. Käärin pennun vanhaan sideharsovaippaan ja Juice oppi pian ottamaan maidon ruiskusta, oppi myös, että tulee ruokaa kun otan vaipan esille. Laitoin Juicen muiden mukaan mahdollisimman pian, ja Juice tietty ihmeissään isosta määrästä "sisaruksia" varsinkin kun itse ei pysynyt lainkaan toisten perässä aluksi. Vajaan parin kuukauden ikäisenä katosi, lähti Jekun perään pellolle, ja mistäs parhaaseen kasvuaikaan löytää pienen pennun. Parin päivän päästä oli kuitenkin pihassa kuin ei mitään olisi tapahtunut. Jouluna unohtui ulos yöksi, korvat paleltuivat ja niistä on vain tyngät jäljellä. Viime kesänä vahingoitti jossain toisen silmänsä, josta käyty jopa lääkärissä, molemmat silmät tulehtuivat. Kuuri ja tipat kestivät yli kolme viikkoa. Silmät rähmivät silti edelleen, eräs pieneläinhoitaja tässä taannoin katsoi silmiä ja sanoi, että silmänaukot ovat liian pienet silmien kokoon nähden, saattavat kasvaa kokonaan umpeen, luomet siis. Hoidan silmiä aina kun mahdollista. Nyt täytyy vain kääriä jo isompaan pyyhkeeseen, vaippa ei riitä. Aina menee muutama päivä kun pystyy tirkistelemään. Kulkee ilmeisesti enimmäkseen vaistojensa avulla. Tuo vesikippojuttu ei kuitenkaan liity näkemiseen tai sen puutteeseen. Kun Juice oli pieni, hän tietenkin nosti jalat kippoon, kun ei yltänyt veteen muuten. Ja tekee samaa edelleenkin, vaikka tuo entinen taikinakulho olisi piripintaan vettä! Ihme tapa. Ainakin yksi ellei kaksikin Juicen ja Lissun pennuista tekee samaa. Olen antanut pennut tutuille ihmisille, joilta olen saanut ihmettelyviestejä kissansa käyttäytymisestä. Olen molemmille laittanut ko kuvan, että verenperintöä se vaan on. Kovia kokenut pikkukolli, en malta edes leikkauttaa mokomaa. Juice turvautui jo pentulaatikossa Lissuun, joten en luopunut siitä pennusta vaikka tarkoitus oli antaa kaikki pois. Uskollinen (?) pariskunta.
Kissat periaatteessa tietävät, etteivät saisi olla keittiön ruokapöydällä. Varsinkin Juicella on paha tapa käydä tarkistamassa, löytyykö syötävää. Jekku-Krau kuitenkin osaa olla nätisti pöydällä. Olin unohtanut jonkin laatikon pöydälle ja Jekku on onnessaan kaikista laatikoista. Se löysi laatikon pöydältä ja siitähän olikin kiva katsella ulos. En vain ehtinyt kuvata ulos katselua, mutta seuraavanlaisen sarjan sain napattua.
"Joo joo, mä olin juuri poistumassa tästä. Tuostako mä hyppään."
"Ei siellä ulkona mitään mielenkiintoista ollutkaan, että tätä mieltä olen näkymästä."
"Mutta jos mä sittenkin saisin edes vähän istuskella tässä, lupaan että pysyn vain laatikossa, saanko pliis." Jekku palasi useasti laatikkoon ja katseli ulos. Se vain hämääntyi joka kerta kun yritin kuvata sitä ulos katselua.
Elvis miettii kummassako altaassa on parempaa astioiden liotusvettä.
Tuossa astiassa taisi olla se makaronilaatikko....
Kyllä, tässä on selvästi vielä jauhelihan ja makaronin makua
Elviksellä on todella tapana käydä juomassa vettä tiskialtaassa olevista vesistä, vaikka kissoilla on oma vesikuppinsa lattialla. Tosin sekin kelpaa hätätapauksessa, kun emäntä on mennyt tiskaamaan hyvät makuvesiastiat.
Näissä kuvissa näkyy myös hyvin Elviksen söpö töpöhäntä.
Olen "Kuningas Krau" , oikealta nimeltäni Jekku.
Minä osaa maastoutua syksyllä loistavasti.Katsokaa vaikka.
.
Emäntä yrittää kuvata minua
Ei kiinnosta
Pahus, onko täällä vettä?
Kyllä. märkää on
Jos olen ihan hiljaa tässä, minua ei huomaa
Tämä ei kylläkään ole laatikko, mutta vastatkoon nyt sitä kuitenkin, koska on niin hassu juttu.
Ikkunaverhojen vaihdon takia olin laskenut jouluvalopallon alas ikkunan edestä, ja kas, mitä pallosta löytyikään myöhemmin.
Varsinkin Lissu oli erityisen ihastunut palloon
Kokeilin ripustaa hetkeksi aikaa pallon kattoon
Näin siis syntyi aivan uudenlainen joulukoriste Jouluvalot Kissalla.
Lisäys 11.10
Jouluvalot eivät enää toimineet muutaman päivän leikkimisen jälkeen, joten annoin pallon loppujen lopuksi kokonaan kissanpennuille, jotka tekivät siitä kesän aikana selvää jälkeä. Yli kymmenen vuotta tuo pallo olikin jo käytössä ollut, täytyisi tehdä uusi.
Näin se kaula ja niska saadaan pidemmäksi ja notkeammaksi, löytyy hiirikin sitten kolostaan paremmin, tietää Pilikkus kertoa.
