Kaveri toi sitten kuitenkin sen auton eilen iltapäivällä. Ja minkälainen! Laittaisin kuvan tänne, ellei se olisi niin erikoinen. Nimittäin tunnistettavuus on ainutlaatuinen. No eiköhän sillä pääse kuitenkin asioille toistaiseksi. Kaveri lupasi katsella minulle "oikean" auton ja ilmoittaa heti kun sellainen löytyy. Joten yksi parannus on tapahtunut. Illalla eräs ystävä soitti ja pyysi kylään, meillä oli mukava ilta ja he olivat tosi ymmärtäväisiä minua kohtaan. Sain hieman lohtua siitä etten ole ihan yksin. Kirjaa en vieläkään taida saada etenemään muutamaan päivään. Täytyy arjen asiat saada ensin jonkinlaiseen järjestykseen.