Koko viikolla en ole ehtinyt/jaksanut kirjoittaa mitään. Uusi työni on vienyt osansa energiastani. Koulu, jossa olen töissä, on onneksi ennestään tuttu paikka. Omat lapseni kävivät aikoinaan koulunsa samaisessa paikassa, asuimme silloin melkein koulun vieressä. Nythän olen muuttanut pois siltä kylältä ja työmatkaa kertyy yhteensä 40 km päivä. Osa opettajista on samoja tuttuja, samoin tunnen entuudestaan iltapäiväkerhonohjaajan, joka on sattumoisin poikani parhaan kaverin äiti. Eli tuttuakin on. Työ tietenkin kyseisessä koulussa on uutta. Olen viihtynyt hyvin tähän saakka, ja kaikki on mennyt hyvin. Tutustun vähitellen poikaan, jonka avustaja olen, vielä emme ole päässeet yhteisymmärrykseen kaikissa asioissa, mutta jos näin olisi, ei hän mitään avustajaa tarvitsisikaan.

Rakkauselämä kukoistaa sekin vielä. Paljon on asioita, joista olemme samaa mieltä ja pidämme samoista asioista. Vain yksi vaikeus on, molemmat olemme yrittäneet tupakkalakkoa tai mieluummin päästä kokonaan irti siitä. Siinä emme ole onnistuneet vielä. Ainakin tahtoa kyllä olisi ja ehkä me saamme itsemme irti kyseisestä paheesta.

En tiedä mistä saisin aikaa kirjani jatkamiseen, tuntuu ettei omaa aikaa jää enää ollenkaan. Sitähän minulla on ollut runsaasti tähän saakka, ehkä liikaakin. Enhän ole vuosiin tottunut säännölliseen elämänrytmiin ja näköjään ajan järjestely tuottaa tässä vaiheessa vaikeuksia. No, eihän tässä ole mennyt kuin vasta viikko työelämässä, ja sekin aika on ollut uuden opettelua koko ajan. Kaikki on tapahtunut kovin nopeasti, kuten olen jo aiemminkin kertonut. Kaksi kommentoijaani voisivat neuvoa minua miten eletään "normaalia" elämää. Heh. Tietenkin lukemalla teidän blogejanne saan "vinkkejä" siihenkin asiaan. Ehkä minulla on myöskin epäluottamusta, että kaikki voisi olla hyvin ja tasaisesti. Minulle kun sattuu ja tapahtuu koko ajan outoja asioita, niin ettei edes tajua miten toisin asiat voivat olla. Outoa. Uuden elämän opettelua. Erilaisen elämän opettelua. Minulle on outoa ja erilaista elää tasaista arkea, mikä taas monelle muulle on aivan normaalia. Miten erilaisia me ihmiset olemmekaan, ja miten erilaisia asioita meidän elämäämme liittyykään. Mutta nyt on kello jo taas niin paljon, että on aika lähteä pian töihin. Hyvää viikonloppua kaikille.