Arki alkaa aina juhannuksen jälkeen. Olli kysyi töihin lähtiessään, oli reissuhommissa silloin muualla, saako joskus poiketa kahvilla kun on taas kotona päin. Sanoin vain että katotaan sitten. Mutta miten kävikään. Minä aloin kaipaamaan miestä jo ennenkuin hän oli päässyt työmaalleen. Kirjoitin tekstiviestin, sain vastauksen ja tätä jatkui niin kauan kunnes hänen oli aloitettava työt. Illalla soittelimme. Näin se vain alkoi. Olin rakastunut. Sain ihania kauniita viestejä, joita kirjoittelin ylös vihkoonkin, taitaa olla vieläkin tallella. Viikonloppuna hän taas tuli kotikyläänsä. Emme pystyneet olemaan erossa toisistamme. Kävimme paikallisessa baarissa, ja opin uuden "kulttuurin", alkoholistien maailman. Luulin, että olli on vain osittain mukana tuossa kulttuurissa, uskoin silloin lujasti rakkauden voimaan, saan hänet pois tuosta maailmasta. Huomasin myös miten ollia kunnioitettiin, syytä en tiennyt silloin. Vasta myöhemmin tajusin ja sain tietoa, hänelle olivat monet henkilöt velkaa, olivat ostaneet ollin ja erään toisen valmistamia tuotteita. Ainahan se maksupäiväkin koittaa. Nämä kaksi tiesivät jokaisen eläkepäivän, työttömyysrahapäivän tai muun tulonlähteen päivän. He lähtivät silloin, kaksi isoa pelottavaa miestä keräämään rahojaan. Oletteko katsoneet elokuvan jossa Samuli Edelman ja kumppanit myyvät alkoholia ja peräävät saataviaan. Sellaista se oli. Minua se ei silti haitannut, en osallistunut itse toimintaan millään tavalla. Olli myös tienasi silloin tosi hyvin, ja rahaa kului. Minä sain lähes kaiken mitä halusin. Minua hellittiin ja rakastettiin. Kesä oli kivaa aikaa. Omat lapseni olivat vielä nuoria, olli keksi heillekin tekemistä, käytiin kalassa, uimassa ja kaikkee muuta. Se oli hyvää aikaa. Viikonloput kyllä menivät eriasteisssa pöllyssä, mutta se ei haitannut silloin.....

Continue