31 päivää

1.       7.9.2011 Tee jotakin reipasta.

Aloitin reippailun työhuoneeni siivouksella, jota olin jatkuvasti siirtänyt, ja se siirtäminen oli kuluttanut enemmän energiaa. Sain lopulta muutaman päivän kuluttua asian tehtyä ja nyt viihdyn huoneessani ehkä liikaakin, olen jopa läppärin siirtänyt sinne olohuoneesta. Olen harkinnut lenkkeilyn aloittamista siitä lähtien, asia ei ole edennyt, en ole kertaakaan vielä lenkillä käynyt.

2.       8.9.2011 Laske päivän nautintoja

Niitäpä ei juuri tullut, on nautinnot vissiin vähissä nykyisin. Ne täytyy löytää minipienistä asioista nykyään, kun elämä on jokseenkin tapahtumaköyhää. Mutta on niitä alkanut vähitellen löytymään tai olen alkanut ajattelemaan eri tavalla.

3.       9.9.2011 Lisää energisyyttäsi

Flunssan aiheuttama uupumus vei väliaikaisesti kaikki energiat, mutta olen jatkossa kyllä huomannut tekeväni paljonkin asioita, joita en ennen jaksanut. Tietynlainen päivärytmi on muotoutunut esimerkiksi juuri näiden kirjoittamisien muodossa.

4.       10.9.2011 Pidä miniloma

Kyselin siis intervalliasiaa Sepolle tuona päivänä, vaikka se tuntuikin vähän oudolta ajatukselta. Laittaa oma mies ”hoitoon” viikoksi jonnekin, mutta kuten olen monesti kertonut, en ole tottunut koko elämäni aikana olemaan kenenkään 24/7 samojen seinien sisällä. Kaipaa sitä omaa yksityisyyttäni. Seppo on hyväksynyt asian, kun olemme siitä näiden päivien aikana keskustelleet ja hän on menossa ensi viikolla intervalliin. Odotan kovasti, sitä miltä tuntuu olla kotona itsensä pitkästä aikaa, ja osaanko lopulta tehdä mitään erilaista sinä aikana.

5.       11.9.2011 Tartu puhelimeen

Minä paremminkin välttelen puhelinta, kuin viitsin soittaa kenellekään, ellei ole asiaa. Monta kertaa jätän jopa tylysti vastaamatta, kun joku soittaa. Saatan seuraavana päivänä soittaa, ja selittää, että puhelin on toisaalla tai olin nukkumassa. Ja osittain tämä on tottakin, ystäväni ovat ihan käytännössä nähneet minun hukkaavan puhelimeni jonnekin. Soittelu ei ole minun juttu.

6.       12.9.2011 Anna anteeksi

Tästä kehkeytyi yllättäen tosi vanha tarina esille. Tuo asia josta kirjoitin, on ollut yksi pakkomielle elämässäni, jonka olen aina muistanut. Ne tapahtumat alkoivat 1969 ja anteeksianto tapahtui vasta 2007. Kuinka paljon tuo onkaan katkeroittanut elämääni aivan turhaan. Monia anteeksiantoja on elämän varrella tehty jälkeenpäin, mu5tta tuo oli niin merkittävä tapahtuma, että muistan sen lopun elämääni. Siitä lähtien olen kertonut tarinaa opettajastani eri tavalla. Tällainen suhteuttaa muitakin vastaavia tapahtumia kummasti.

7.       13.9.2011 Ajattele ensin

Tämä ajattelemattomuus tai miksikä sitä sanoisi, on varmaan yksi minun perisynneistäni, josta en taida eroon päästä. Enkä ole varma, haluanko edes päästä. Itsehän minä mokani teen. Olen huomannut joidenkin tekevän pahempiakin, silti pääsevät kuin koira veräjästä. Jotenkin onnistun mokaamisissani niin täydellisesti, ettei siihen ole paljon sanomista. Olen toki onneksi edes joskus ymmärtänyt pitää suuni kiinni oikeassakin paikassa. Mutta tässä on vielä paljon oppimista minulla.

8.       14.9.2011 Tämä päivä on uusi alku

Kauhean paljon erilaisia alkuja minulla on ollut. Mutta olen tullut siihen tulokseen, että jokainen päivä voi olla uusi alku ihan mille tahansa. Ja ellei se ole tänään, se voi olla huomenna. Tai voihan olla, että saman päivän aikana onkin useamman asian alkuja laitettu itämään. Tämä tehtävä on jokaisen päivän tehtävä.

9.       15.9.2011 Nauti etukäteen

Tehtävässä kehotettiin viivyttelemään, sana joka ei oikein sovi minulle. Saatan viivytellä epämiellyttävää asiaa loputtomin, mutta kun alan tehdä sitä tai ihan mitä tahansa muuta, se pitää alkaa HETI. Toisaalta kun asian hoitaa alta pois, sen jälkeen SAA viipyillä, olla rentoutua ja tehdä jotain josta todella nauttii. Olen täydellinen kaksonen (aurinkomerkkini siis).

10.   16.9.2011 Oletko oikealla polulla?

Tämä on vähän samaa kuin uusi alku – tehtävä. Jos on jokin uusi alku, on myös uusi polku sitä varten, joko valmiiksi tallattu, vähän käytetty tai se pitää ihan itse avata. Tämä 365-projektini on yksi polun/polkujen tarkistukseen liittyvä osa-alue.

 

11.       17.9.2011 Iloitse äänistä

Niin, on ääniä ja ääniä, toisista voi nauttia ja toisista ei saa nautintoa tekemälläkään. Niin se vain on. Silti kuuleminen on ihana asia. Mitä kaikkea sitä voikaan kuulla ympäriltään. Tietokoneeni muuttaessa työhuoneeseeni, äänivyöry ympärillä väheni huomattavasti. Vain  koneesta itsestään lähtevä hurina, seeprapeippojeni viserrys ajoittain ja radio, jos se on auki. Usein miten sekin on kiinni

12.       18.9.2011 Huomaa hyvyys

Hyvyyttä on niin vaikea kuvailla sanoin, tai pitäisi käyttää paljon sanoja, hyvyyttä on niin monenlaista. Siksi käytin kuvia tässä tehtävässä. Kotipihani maisema on kaunista ja hyvää, syksyn ankeimpaan aikaan se on melko julmaa, mutta omalla tavallaan hyvää sekin. Oma perhe on tietenkin parasta, lapseni, nuoret aikuiset lapseni. Heillä on onneksi vielä kaikki hyvin ja maailman valloittaminen edessä kaikkine mahdollisuuksineen.

13.       19.92011 Huolehdi terveydestäsi

Tämä onkin visaisempi juttu. Minulla on aikaa myöten kehittynyt omat perussairauteni, joista osan olisin voinut välttää toisenlaisilla elämäntavoilla. No ne nyt on mukana, ja niiden kanssa on elettävä. Kivut ja säryt estävät ja rajoittavat välillä kovasti, mutta sitten mennään siten kuin päästään. Tupakointi on edelleenkin pahe josta on pakko päästä eroon, tarpeeksi motivaatiota ei ole vielä jostain syystä löytynyt.

14.       20.9.2011 Tunnista huono tuuli

Monen monta asiaa olisi mennyt toisin, kun olisin osannut hillitä itseäni ja tunnistaa syyt miksi olen pahalla tuulella. Vieläkään se ei onnistu aina, mutta onnistuuko keneltäkään. Onhan ne tunteet joskus annettava vain tulla ulos. Muuten jää liian suuria patoja hyvien tunteiden tulla ulos.

15.       21.9.2011 Katso miten kävelet

Tämä johti kummalliseen tajunnanvirtaan. Kilinään ja kolinaan sekä Frida Kahloon.  Tunnistan itsekin omat tunnetilani, kun kiinnitän huomiota kävelyyni. Toisinaan kyllä kivut muuttavat kävelyäni ja siten ei kerro koko totuutta. Olen aina myös kiinnittänyt huomiota muiden ihmisten kävelytyyliin. Laahustavaan, laiskaan kävelytyyliin kulkevaan ihmiseen en mielelläni tutustu tarkemmin, hän on varmaan sitä myös luonteeltaan. Muutama ystävä minulla on, joiden pelkkää kävelemistä on nautinto katsella.

16.       22.9.2011 Tee suunnitelmia

Suunnitelmien tekeminen on hauskaa, se on eri asia saanko niitä toteutettua. Monesti en saa. Pelkään epäonnistumista enemmän kuin onnistumista. Tarvitsin vahvan ja järkevän ihmisen rinnalleni niitä toteuttamaan. Sellaisiakin on ollut, mutta suunnitelmat ovat olleet niin erilaisia. Nyt ei ole aikaa tehdä suuria juttuja, pitää tehdä pieniä asioita.

17.       24.9.2011 Käsittele pelkojasi johdonmukaisesti

Jostain syystä tässä oli välipäivä, etten tehtävään kajonnut, mutta ainahan ei jaksa. Mutta pelot. Tässä kohtaa käsittelen vauvan kuolemaa, käsittelen sitä joka vuosi näihin aikoihin. Kuolema on pelottava asia, vaikka se on myös luonnollinen asia, mutta lapsen kuolemaa ei silti voi mitenkään johdonmukaistaa. Monia muita pelkojaan voi, ainakin jälkikäteen.

18.       26.9.2011 Anna itsellesi lupa olla ajoissa

Periaatteessa ehdin aina perille, mutta monesti liian kiireellä. Keskittymiskykyni ei ole koskaan mitenkään parhaasta päästä. En ole varma, onko minulla jonkin tason tarkkaavaisuushäiriö, niistä asioista ei silloin kouluaikanani puhuttu mitään, eikä osattu tutkia. Olen vain tottunut itseeni sellaisen kuin olen ja yritän parhaani.

19.       27.9.2011 Järjestä hiljaisia hetkiä

Tätä asiaa olen joutunut opettelemaan. Että osaan poistua omaan rauhaan, kun alkaa nuppia kiristämään. Enkä edes aina tajua vieläkään tehdä niin, ainahan se ei ole edes mahdollista. Tässä on opettelemista edelleenkin.

20.   28.9.2011 Vältä piristeitä

Piristejutusta kehkeytyi kahvimukitarina. Silti olisin voinut kertoa muutakin, mutta en halunnut. Enkä halua nytkään.  Yksinkertaisesti vain Vältä piristeitä, se on siinä.

21.   29.9.2011 Pidä taukoja säännöllisesti

Päivän jaksottaminen työhön, taukoon ja vapaaseen on tarpeellista, mutta joskus lähes mahdotonta. Mutta se auttaa jäsentämään päivärytmiä. Joten aloin keksimään tarinoita, hulluttelin tämän ajatuksen kanssa, ja toivoin lukijoiltani lisää hassuja juttuja, mutta niitä ei tullut yhtään. Onkohan taukojen pitäminen vaikea asia?

22.   30.9.2011 Piristä itseäsi: syö hyvin.

Syön epäsäännöllisesti ja joskus epäterveellisesti. Siksi varmaan jaksaminen on mitä on. Saattaa aivan oikeasti mennä koko päivä, etten muista syödä. Ei ihme, että terveyskin reistailee välillä.  Asia, johon minun pitäisi kiinnittää enemmän huomiota.

23.   1.10.2011 Jätä työt työpaikalle.

Liian monesti töissä ollessani, pohdin vielä kotonakin päivän tapahtumia. Nyt ei ole kodin ulkopuolista työtä ollut muutamaan aikaan, mutta sen sijaan koko työ onkin kotona. Tekisi hyvää päästä tässä vaiheessa vähän muualle töihin, niin työ unohtuisi. Olipas vaikeata taas.

24.   2.10.2011 Aisti vuodenaikojen taika

Tässä mentiin taas kuvapuolelle. Syksy on ankeaa aikaa, ja sille en voi mitään. Siinä vaiheessa, kun puissa on värikkäitä lehtiä, ja on poutaisia ilmoja, syksykin menettelee. Mutta pimeys, kylmyys, märkyys, se ei ole taikaa, se on tuskaa. Samoin talvella paukkupakkaset  ja liiallinen lumentulo. Olen kesän lapsi, nautin kesästä ja lämmöstä. Vuodenajat ovat erilaisia, mutta ihan jokaisesta päivästä ei löydy taikaa.

25.    3.20.2011 Hallitse vihan tunteita

Kuinka juuri tähän sattuikaan tuo koirajupakka. Ei voinut kovin hyvin hallita vihantunteita, ja kohdistinkin niitä väärään/vääriin ihmisiin. Kun en voinut mennä oikean henkilön puheille, olisin saanut vain enemmän ongelmia aikaiseksi sieltä taholta. Tässä on lisäopettelemisen paikka myös.

26.   4.10.2011 Kaiva esiin hyvät mielikuvat

Jotenkin hölmöä, että vihatehtävän jälkeen oli hyvien mielikuvien aika. Mutta tuona päivänä sainkin yllättävän paljon hyviä mielikuvia. Johtuuko siitä, että luin tehtävän ja orientoiduin saamaan hyviä mielikuvia?

27.   5.10.2011 Eläydy

Sattumoisin osui juuri tähän kohtaan tuo omaishoitajien iltapäivä. En välttämättä olisi sinne mennyt, mutta tämän tehtävän innoittamana lähdin. Enkä kadu. Se oli ihan antoisaa, mutta toisaalta olin kyllä tästä sosiaalisesta kanssakäymisestä muiden ihmisten kanssa jälkeenpäin illalla todella väsynyt.

28.   7.10.2011 Etsi yksinkertaisia ratkaisuja

Minä väsyn todella kunnolla, jos asiat menevät liian monimutkaisiksi ja joudun pohtimaan pääni puhki, kuten sanonta kuuluu. Ja edelleenkin syytän asiasta mahdollista tarkkaavaisuushäiriötä. Monesti itse tiedän miten asian kuuluisi yksinkertaisimmillaan mennä, mutta jokin muu taho vääntää asiasta niin monimutkaisen, että menen itsekin sekaisin. Miksi byrokratia on keksitty, ihmisten kiusaksi vai?

29.   9.10.2011 Rakasta itseäsi

Kuten jo aiemmin kirjoitin, olen periaatteessa ihan tyytyväinen itseeni. Ainahan on aikoja, jolloin ei voi olla tyytyväinen, ihmisluonto on sellainen. Kun katsoo eläintä, joka tyytyväisenä, vatsa täynnä lämpimässä köllöttelee ilman huolenhäivää, ei voi sanoa itsestään samaan. Eläimellä ei ole syytä murehtia, kuin seuraavasta ateriasta, joka sekin tulee jokseenkin säännöllisesti. Meillä ihmisillä ei aina ole yhtä hyvin asiat.

30.   10.10.2011. Mars ja Venus

Tästä asiasta väännetään kättä niin kauan, kun on olemassa miehiä ja naisia, eikä asia sen kummemmaksi varmaan koskaan muutu.

31.   11.10.2011 Naura ääneen

Joskus on naurun aiheet vähissä. Ei sillekään mitään voi. Olisihan se mukavaa, kun jokaisessa päivässä olisi hauskoja kohtia, mutta menepä nyt sitten nauramaan vaikka väärässä paikassa. Kunhan olisi edes hymyn aiheita, sekin on jo hyvä.