Kävin tänään toisen kerran Sepon luona, soitin toki hänelle ensin saako tulla. Valitettavasti ulko-ovella tuli vastaan kodinhoitaja. Ei mennyt kauan kun Sepon puhelin soi, vanhin poika kysyi, jälleen, minäkö olen hänen luonaan. Ja sanoi tulevansa kohta käymään, joten eikun kengät jalkaan, takki päälle, hali Sepolle ja lähdin.

Asia jäi kuitenkin vaivaamaan minua. Onko kodinhoitajilla tosiaankin tieto eräästä naishenkilöstä, jonka vierailu pojan mielestä on ei-toivottu. Matkalla kotiin ajellessa sitä mietin. Ajattelin soittaa kod.hoit:lle kun pääsen kotiin, vaan oli pakko pysähtyä seuraavalle linja-autopysäkille ja soittaa. Viimein sain pelon pois itsestäni ja kerroin kuka oikeastaan olen ja miksi käyn ja miten Seppo on heille saapunut. Kuunneltuaan tarinani ja ehkä jopa uskoi minua, en tiedä mitä on kerrottu minusta, hän viimein päätti, että asiasta on pidettävä kaikkien asianosaisten kesken palaveri. Jopa vielä tällä viikolla. APUA ! Minä yksin kaikki muita vastaan, Sepolta ei voi vaatia jompaa kumpaa puolta. Lapset ovat hänelle tärkeitä, minä olen hänelle tärkeä. Hän joutuu kaikkein syyttömimpänä ja heikoimpana olemaan meidän kaikkien välissä. Miten selviän tuosta kaameasta kokouksesta. Ja onko se jo huomenna, ehkä ei. Toivottavasti. Mutta perjantaina sen täytyy olla jos tällä viikolla meinaavat virka-aikaan järjestää sen.

Lukijani, auttakaa minua, jos teillä yhtään viisasta neuvoa on, tai edes pähkähullua neuvoa.