Outo juttu, silloin kun oikein pyytää ja toivoo lukijoilta kommentteja, ei niitä tulekaan. Johtuukohan se siitä, etten itse  anna tarpeeksi kommentteja vain johtuuko siitä, että kirjoitan asioista, jotka eivät muita kiinnosta tai siitä, etteivät ymmärrä mitä pitäisi vastata. Kirjoitanko liian vaikeista asioista? Olenko itsekäs kun  kirjoitan itsestäni? Olen niin sekaisin tämän elämäni kanssa tällä hetkellä, että olisi mukava saada muidenkin näkökulmaa. En tiedä, mutta tiedän etten oikein jaksa lähestyä "oikeita" ihmisiä, siis niin kuin livenä. On parempi kun saan olla yksin, vaikka se ei tällä hetkellä taida tehdä hyvää sekään. Olen melkein vain pariin hyvään ystävääni ja tukijaani yhteydessä sekä tietenkin terapeuttiini ja lääkäriin, jotka hekään eivät oikein tiedä mitä minun kanssani pitäisi tehdä. Olen saamassa lähiaikoina lähetteen jonnekin jossa voin pohtia tätä kummallista olotilaani ja elämäntilannettani paremmin. Mikään ei tunnu enää miltään, aivan kuin tunteet olisivat vain kaikki samanlaista puuroa, josta ei erota, mistä kaikista aineksista se on koottu.

Olenko muuttumassa liian sudenomaiseksi, vain laumani kanssa viihdyn ja karkoitan tahtomattani ympäriltäni muita ihmisiä. Välillä olen niin yksin kaiken tämän pahanolon tunteen kanssa, etten jaksa enää mitään. Minä, joka olen ollut lähes aina auttamassa  muita ja positiivisuuden perikuva. Haluan sen tunteen takaisin. Haluan yleensäkin tunteeni takaisin, en tätä sekavaa puuroa, joka on sisälläni. Velloo ja painaa sieluani, enkä jaksaisi kantaa sitä yksin.