Näin tämän unen 21-22.1 välisenä yönä, eli lauantain ja sunnuntain välinen yö.

" Seppo oli muuttanut laitokseen, jossa hänellä oli oma huone. Kaksi huoneen seinää olivat kokonaan lasia ja siinä oli myös lasiovi, josta pääsi ulos. Oli kesäaika, päätellen siitä, että ulkona oli vihreää ja aurinkoista. Erittäin kaunis vihreä ja vehmas nurmikko kukkasineen. Nurmikon reunalla meni joki, johon aurinko kimalteli suorastaan häikäisevästi. Veden liplatus auringon kanssa teki kauniita kimalluksia veden pintaan. Kävin Sepon luona luultavasti päivittäin. Asuin mukamas lähellä kyseistä paikkaa. Yhtenä päivänä taas mennessäni Sepon luo, pääsi vahingossa Samuli-niminen kissa vahingossa ulos, ja olin huolissani, että jos se eksyy, kun ei ole ollut ulkona koskaan yksin. Sepon luona huomasin kissan istuvan nurmikolla lasi-ikkunan takana, ja otin kissan sisälle. Kissa jäi Sepon luo. Yhtenä päivänä taas mennessäni, Seppo makoili joen rannalla aurinkotuolilla, oikeastaan se näytti kanootilta tai veneeltä ja ihmettelin kuinka hän oli sinne päässyt. Kertoi jonkun auttaneen hänet sinne, koska halusi ihailla vedenpintaa. Hän myös mietti mitä millaista mahtaa olla joen toisella puolella. (Kolme tarkkaa käyntiä, ensin huomioin huoneen, toisella kertaa kissan, kolmannella kerralla Seppo joen rannalla = 3 viikkoa)

Eräänä päivänä en löytänyt häntä heti, mutta etsiessäni löysin hänet vastaanotosta, samanlainen reception kuin on hotelleissa. Seppo istui pyörätuolissa musta puku päällään. Kysyin, mitä hän siellä teki. Sanoi olevansa muuttamassa, johon minä hätääntyneenä, että mihin. Hän sanoi, ettei sinne ole osoitetta ja ettei minun kannata yrittää kysellä sitä, eikä lähteä perässä. Pyysi minua lähtemään kotiin ja pienen kinastelun jälkeen minun oli pakko lähteä,koska joku tuli noutamaan Seppoa, hänellä ei ollut mukanaan mitään tavaroita. ("Pieni kinastelu" = kolme päivää?)

 

Tämänhetkisiä faktoja uneen liittyen. Seppo on todella nyt laitoksessa, siirretty terveyskeskuksesta palvelukotiin, jossa ympärivuorokautinen hoito ja valvonta. Huone, jossa hän tällä hetkellä väliaikaisesti on, sijaitsee yhden käytävän päässä, josta kaksi seinää ovat samalla rakennuksen ulkoseinää. Ulkona on pieni nurmikko, mutta ei sitä jokea. 

Samuli-kissa on todellinen kissa, joka minulla oli 80-luvun alussa, sisäkissa, joka oikeasti lähti kerran perääni ja jäi sille reissulle. Naapuritalon (luultavasti) lapset olivat kivittäneet kissan kuoliaaksi, kissa löytyi noin viikon päästä katoamisesta kyseiseltä pihalta. Se oli ensimmäinen oma kissa, jonka kotoa muutettuani olin ottanut itselleni. Surin todella kauan kissaa, ja en ole sitä vieläkään unohtanut.

Seppo on erittäin huonossa kunnossa, ei jaksa enää liikkua, vahva kipulääkitys jne. Sanoi minulle eilen siellä käydessäni: "Minä teen kuolemaa."

Onko tämä enneuni? Näen niitä joskus, mutta en näin selkeästi. Unesta herättyäni, minun piti pohtia unta kauan, ennen kuin pystyin nousemaan sängystä ylös.

Lisättyjä faktoja 29.3. Olin koululla töissä, kävin näytelmäharkoissa ja ikonikurssilla, kun Seppo oli palvelutalolla, eli kävin lähes joka päivä hänen luonaan, ”asuin hänen lähellään”. Joinain päivinä kävin kaksikin kertaa.
( Tasan kolme viikkoa unesta) Perjantaina 10.2 kävi myös kuten olin unessa nähnyt, Seppo ei ollut huoneessaan ja hoitajat siivosivat sitä! Järkytyin, en tiennyt mitä on tapahtunut. Kertoivat Sepon viety terveyskeskukseen ja ihmettelivät kun minä en tiennyt, niin ihmettelin kyllä minäkin. Menin suoraan tk:hon, siellä Seppo tosi huonossa kunnossa. Silloin hän sanoi: ”Mä en jaksa enää”. Minulla ei ollut tuohon paljon sanottavaa, näinhän itsekin mikä tilanne on. Ja muistin uneni. Lähtiessäni sieltä vanhin poika soitti ja kertoi missä Seppo on, sanoin juuri olleeni hänen luonaan. Lauantaina olit hieman piristynyt, mutta jokainen kuoleva ihminen, ainakin lähes kaikki, piristyvät vähäksi aikaa ennen kuolemaansa. Seuraavana aamuna sinut vietiinkin saattohoitohuoneeseen. (3 päivää "kinastelua" = lauantai, sunnuntai ja lopulta maanantai, jolloin sinut "haettiin".)

Myös sulkuhuomiot lisätty 29.3.